Alla näet, mitä meillä on tarjolla. Kerro meille lomakkeella, sähköpostilla tai puhelimitse, missä asioissa teidän yhteisössänne tarvitaan eniten ymmärrystä ja työkaluja. Räätälöimme koulutuksen, joka palvelee juuri teitä. Palveluillamme on tyytyväisyystakuu: jos emme lunasta lupauksiamme, koulutus ei maksa mitään. Kaikkea koulutuksissa kuulemaamme käsittelemme luottamuksellisesti.
Mitä journalismi on
“Mediapeliä”, sanoi jo Paavo Väyrynen aikoinaan. Termiä käytetään yleensä silloin, kun koetaan toimittajan kohdelleen tavalla tai toisella kaltoin. Joskus on varmasti näinkin, mutta usein kyse on siitä, että ei ymmärretä journalismin toimintalogiikkaa. Mihin journalismi pyrkii, kenelle se on tarkoitettu? Miksi tästä aiheesta kirjoitettiin pitkä reportaasi ja tuosta toisesta lyhyt stumppi? Emme pitkästytä teitä teorialla, vaan kerromme esimerkkien kautta, minkälaisia asioita toimittajat pyrkivät kertomaan ja miksi.
kun tapaat toimittajan
Jokainen toimittaja on joskus kohdannut haastateltavan, joka haluaisi kirjoittaa itse valmiin jutun uusiksi, käyttää jutussa omia kuviaan ja ehkä uhkaillut oikeudella, jos vaatimuksiin ei suostuta. Samalla tavalla moni julkisuuden konkari on tavannut toimittajia, joiden jäljiltä asiat tuntuvat kääntyneen päälaelleen ja kärpäsistä tulleen härkäsiä. Usein kysymys on väärinkäsityksistä, jotka kärjistyvät kiireessä. Toimittajan kohtaamisessa auttaa, jos ymmärtää pelisäännöt. Kerromme, mitä oikeuksia haastateltavalla on, mitkä lait ja ohjeet ohjaavat toimittajaa, miten toimittajan kohtaamiseen kannattaa varautua ja mitä on odotettavissa jutun julkaisun jälkeen.
Millainen on suomalainen toimittaja
Suomessa on noin 8 000 ammattijournalistia ja lukuisa joukko sivutoimisia toimittajia. Sanomalehtiä on noin 250, aikakauslehtiä 5000 ja sähköiset mediat päälle. Toimittajista löytyy vasemmistolaisia ja oikeistolaisia, feministejä ja sovinisteja. Kaikki eivät sovi yhteen muottiin, vaikka moni tuntuu näinä päivinä niin ajattelevankin. Kerromme tutkittuun tietoon ja omaan kokemukseemme pohjaten, millaiset ihmiset uutisia, reportaaseja ja kolumneja tekevät.
Harjoitushaastattelu
Kovin moni ei anna niin usein haastatteluita, että siitä syntyisi rutiini. Vaikka asiat olisivat hallussa, tilanne voi tuntua vieraalta ja jännittävältä. Harjoitushaastattelussamme pääsee kokeilemaan haastateltavana olemista turvallisesti etukäteen sovituilla reunaehdoilla. Keskeytämme tarvittaessa ja kerromme, mitä ajattelemme vastauksestasi, mitä teemme ja miksi. Tai haastattelu voidaan analysoida vasta lopuksi: mikä meni hyvin, missä on parannettavaa, millaisia otsikoita toimittaja voisi haastattelusta tehdä? Miksi toimittaja kysyi, mitä kysyi? Harjoitushaastattelusta on iso hyöty, jos se tehdään yhteisöstänne koostuvan yleisön edessä, mutta se voidaan tehdä myös kouluttajan kanssa kaksin.
Vaikuta julkisuudessa
“Missä oikeus - ja missä vääryys”, sanailivat Fakta homman Pirre ja Hansu mielipidekirjoitusta tehdessään. Useimmilla tulee joskus eteen tilanteita, joissa haluaisi saada mielipiteensä julki. Asia voi olla henkilökohtainen tai liittyä omaan organisaatioon. Kerromme, mitä eroa on palautteella, vastineella, vieraskynällä, oikaisulla ja mielipidekirjoituksella, ja neuvomme, miten viesti kannattaa laatia. Ei riitä, että asia on tärkeä - se on osattava myös esittää niin, että vastaanottaja tarttuu siihen.
Tehdään yhdessä uutinen
Uutiset syntyvät käsityönä. Uutisia ei ole olemassa, ennen kuin joku tekee ne. Teemme uutisen yleisön edessä, esimerkiksi lukien tiedotteitanne ja haastatellen pomojanne, soittamalla vielä yhden ”puhelun”, kun kaikki katsovat ja kuuntelevat. Keskeytämme, selitämme, mitä teemme ja ajattelemme ja miksi. Samalla avautuu vähän kerrassaan, miten toimittaja ajattelee. Mihin kiinnostus kohdistuu ja miksi, kun uutista etsitään?