Miksi Päärata on perustettu
Olemme olleet toimittajia kauan. Se muokkaa ajatusmaailmaa. Muutos on vähittäinen, mutta lopulta toimittajana pitkään työskennellyt ihminen alkaa nähdä maailman uutisina ja kärkinä. Asioina, jotka ovat ihmisille uusia. Asioina, jotka kiinnostavat, vaikka ihmiset eivät vielä itse edes tiedä sitä. Samalla, kun kokemuksemme journalismin tekemisestä on karttunut, on syntynyt ylätason ymmärrystä siitä, mihin tietyt lainalaisuudet journalismin sisällä perustuvat. Tällainen ymmärrys voi syntyä vain työtä itse tekemällä, ei sivusta seuraamalla.
Olemme kohdanneet lukemattomia haastateltavia, lähteitä ja taustakeskustelijoita. Usein saamme huomata, että kokeneetkaan vaikuttajat eivät aivan ymmärrä, miksi toimittaja kysyy, mitä kysyy, tai minkälaista vaikutusvaltaa haastateltavalla journalistin työn lopputulokseen oikeasti on. Journalistin työn lopputulos on aina julkinen, mutta työprosessi on useimmille vieras - vaikka sen ei tarvitsisi olla. Ollakseen uskottavaa ja luotettavaa journalismin on oltava myös läpinäkyvää. Me tarjoamme sukelluksen toimittajan ajatusmaailmaan ja työrutiineihin: mistä asioista toimittaja syttyy, miten juttu saa alkunsa, mitä oikeuksia haastateltavalla on, miten tv-uutinen poikkeaa sanomalehtiuutisesta - ja niin edelleen.
Kahden kokeneen toimittajan arkiset keskustelut eivät enää aina liity tekeillä oleviin omiin juttuihin, vaan laajemmin journalismiin ja sen rooliin yhteiskunnassa. Nämä keskustelut ovat rakentavia ja tärkeitä - sellaisia, että olemme halunneet journalismin tekemisen lisäksi päästä puhumaan siitä ihmisille. Päästä kertomaan, miksi journalismi on tärkeää, kuinka se syntyy ja miten tämä tieto hyödyttäisi melkein ketä tahansa tässä yhteiskunnassa, jossa keskivertokansalainen käyttää eri medioiden parissa liki kahdeksan tuntia päivässä (Kantar TNS 2017). Näistä syistä perustimme toukokuussa 2019 Mediakoulutus Päärata Oy:n, jonka missio on perehdyttää kaikkia kiinnostuneita journalismin saloihin sekä antaa konkreettisia työkaluja median kanssa toimimiseen.
Kouluttajat
toimittaja
Juha Kauppinen
Juha on toimittajana samanlainen kuin siviilissäkin: rauhallinen mietiskelijä, joka viihtyy paremmin metsässä kuin avokonttorissa. Hän etsii totuutta, mutta ei nosta itseään tuomariksi. Juhan jutut rakentuvat aina kirkkaalle ajattelulle, täsmälliselle suomen kielelle ja tinkimättömille journalistisille periaatteille. Deadline voi jo kolkuttaa, mutta jokainen johtolanka on seurattava loppuun asti ja pieninkin fakta tarkistettava. Lopputulos on usein valtakunnallinen skuuppi. Pitkäjänteisestä työstään hänet on palkittu toimittajana Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla ja tietokirjailijana Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla. Iltaisin Juhan löytää todennäköisimmin valmentamasta Hämeenlinnan Steelersin salibandy-junioreita. Valmentamisesta hän puhuu melkein yhtä intohimoisesti kuin journalismista. Kummankin olemusta hän puntaroi: miten voisi tehdä asiat entistä paremmin. - Tuomo
Koulutus
Jyväskylän yliopisto
filosofian maisteri,
pääaine ekologia ja ympäristönhoito,
sivuaineina mm. journalistiikka
Freelancerina kirjoittanut
• Suomen Kuvalehti
• Suomen Luonto
• Apu
• Seura
• Long Play
• Helsingin Sanomat (kotimaa,
sunnuntai, Kuukausiliite)
• Image
Joitakin lehtijuttuja
• Takaisin kotiin (Suomen Kuvalehti 2019)
• Tornionjoen lohi (Helsingin Sanomat 2019)
• Täällä lepää aarre (Suomen Kuvalehti 2016)
• Täti sinivihreä (Anne Bernerin henkilökuva) (Image 2015)
• Elämä isän jälkeen (Helsingin Sanomat 2013)
• Tiistain lapset (Apu 2011)
Tietokirjoja
• Monimuotoisuus – lyhyt oppimäärä. Siltala 2022.
• Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija. Siltala 2021.
• Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista. Siltala 2019.
• Talvivaaran vangit. Siltala 2016, yhdessä Sampsa Oinaalan kanssa.
Toimittaja
Tuomo Tamminen
Tuomon luonne on pitää rakenteita pystyssä ja pyörät pyörimässä. Tarkoitan tällä monissa journalistisissa ympäristöissä hankittua kokemusta tehdä liukuhihnalta päätöksiä ja vaikkapa synnyttää laadukasta tekstiä nopeasti sinne missä sitä tarvitaan. Tai olla päätoimittaja ja vastuussa kaikesta. Mutta tarkoitan tätä muutenkin: arjessa, ystävyydessä, kaikessa. Jotta hankkeet toteutuvat, jotta ryhti säilyy, porukassa jonkun on oltava tarkka, realistinen ja päämäärätietoinen: mihin olemme menossa, miksi ja mitkä ovat rajoitteemme ja valttimme matkalla sinne. Meidän porukassamme tämä henkilö on Tuomo. Ja ehkä kuva Tuomon luonteesta täydentyy, kun tietää, että toimittajan töiden ohella hän on viime vuodet kaivautunut historiaan, ja siellä sotienjälkeisen ajan lapsuuteen ja lasten väliseen ystävyyteen. Syntynyt on aiheesta jo kaksi kirjaa, tekeillä kolmas. Tuomo on työskennellyt freelancerina vuodesta 2011. Nykyään häntä työllistää eniten tuottajan työ tutkimuslaitos Laboren Talous & Yhteiskunta -lehdessä. - Juha
Koulutus
Tampereen yliopisto
yhteiskuntatieteiden kandidaatti,
pääaine tiedotusoppi,
sivuaineina mm. historia ja kansantaloustiede
Aiemmat työpaikat
• Acatiimi (Tieteentekijöiden, Professoriliiton ja YLL:n jäsenlehti), päätoimittaja
• Yliopistolainen (Helsingin yliopiston henkilöstölehti), päätoimittaja
• Hämeen Sanomat, uutistoimittaja
• Aviisi (Tampereen ylioppilaslehti), päätoimittaja
• MTV3:n uutiset, uutistoimittaja
• Aamulehti, uutis- ja verkkotoimittaja
• Helsingin Sanomat, taloustoimittaja
• Etelä-Saimaa, uutis- ja taloustoimittaja
Joitakin lehtijuttuja
• Teillä on tuumoreita (Suomen Kuvalehti 3/2019)
• Tuntuuko siltä, että jokainen ateria on arpapeliä kuoleman kanssa? (Suomen Kuvalehti 31/2015)
• Kankeasti pienin askelin (Suomen Kuvalehti 17/2018)
• Pyörille rakennettu raketti (Tekniikan Maailma 7/2015)
• Aineiston paino (Acatiimi 2/2015)
• Nobelisti Bengt Holmström: Haluan auttaa ihmisiä ajattelemaan (Yliopisto, 3/2017)
Tietokirjat
• Jälleenrakentajien lapset. Sotienjälkeinen Suomi lapsen silmin. Gaudeamus 2017. (yhdessä tutkijatohtori Antti Malisen kanssa)
• Leikitäänkö? Lasten vertaissuhteet 1900-luvun Suomessa. Gaudeamus 2022. (Vuoden tiedekirja 2022, Kanava-palkintoehdokas 2022; yhdessä Antti Malisen kanssa)